Powered by Blogger.

Social icons

Viherpeukalona (not)

8/18/2016


Historiani kodin viherkasvien kanssa on yleensä toistanut samaa kaavaa: ne joiden toivoisin kasvavan ja kukoistavan, onnistun joko hukuttaa liiallisella kastelemisella tai näännyttämään liian vähällä vedellä, tai muuten vain en ole saanut kasvien feng shuita toimimaan yhteistyössä viherpeukaloni kanssa. Toisaalta omistan pari sellaistakin kasvia, joiden tahallista hävittämistäkin olen yrittänyt, mutta VUOSI toisensa jälkeen ne pirulaiset vain rehevöityvät, puskevat vihreää lehteä toisensa perään ja nauttivat meillä olostaan. Selvästikin olen tietyntyyppisten kasvien nainen, jos jaksaisin perehtyä aiheeseen, voisin olla ihan menestyksekäs äitikin niille.

Ehkä joku muistaa aikaisemmista postauksista olohuoneemme ikkunalaudalla olleen oliivipuun. Iloitsin kuinka olin saanut sen menestymään ja kuinka se selvästi oli päättänyt juurruttaa itsensä annetulle paikalleen. Noh. Kävipä niin, että pirun kirvat olivat päättäneet ihastua samaiseen paikkaan ja koko oliivipuu saastui valkoisesta, tahmeasta höytyvästä. Kotona alkoi lentelemään pieniä mustia ötököitä ja yhtäkkiä multakin oli täysi matoja. Tämä vm. kuulemma on hyvä asia, mutta ne kirvat ja se valkoinen höytyvä ei. Niinpä oliivipuu lähti hoitoon äidilleni, joka alan ammattilaisena saa sen varmasti pelastettua. Tilalle muutti makkarin ficus, jonka elämä onkin lähtenyt ihan uuteen nousuun. Selvästi olohuoneen ikkunalauta on menestyksekäs paikka tälle viherpeukalolle kasvattaa kasvejaan. Siis niitä, joiden toivoo menestyvänkin.

Kuvia katsoessa tuli mieleen, että viherpeukalosta voisi joku päivä vaihtaa roolin myös ikkunanpesijäksi. Ei meikäläisen vahvuusaluetta kyllä sekään..

Kivaa torstai-iltaa! :-)






Post a Comment

8/18/2016

Viherpeukalona (not)



Historiani kodin viherkasvien kanssa on yleensä toistanut samaa kaavaa: ne joiden toivoisin kasvavan ja kukoistavan, onnistun joko hukuttaa liiallisella kastelemisella tai näännyttämään liian vähällä vedellä, tai muuten vain en ole saanut kasvien feng shuita toimimaan yhteistyössä viherpeukaloni kanssa. Toisaalta omistan pari sellaistakin kasvia, joiden tahallista hävittämistäkin olen yrittänyt, mutta VUOSI toisensa jälkeen ne pirulaiset vain rehevöityvät, puskevat vihreää lehteä toisensa perään ja nauttivat meillä olostaan. Selvästikin olen tietyntyyppisten kasvien nainen, jos jaksaisin perehtyä aiheeseen, voisin olla ihan menestyksekäs äitikin niille.

Ehkä joku muistaa aikaisemmista postauksista olohuoneemme ikkunalaudalla olleen oliivipuun. Iloitsin kuinka olin saanut sen menestymään ja kuinka se selvästi oli päättänyt juurruttaa itsensä annetulle paikalleen. Noh. Kävipä niin, että pirun kirvat olivat päättäneet ihastua samaiseen paikkaan ja koko oliivipuu saastui valkoisesta, tahmeasta höytyvästä. Kotona alkoi lentelemään pieniä mustia ötököitä ja yhtäkkiä multakin oli täysi matoja. Tämä vm. kuulemma on hyvä asia, mutta ne kirvat ja se valkoinen höytyvä ei. Niinpä oliivipuu lähti hoitoon äidilleni, joka alan ammattilaisena saa sen varmasti pelastettua. Tilalle muutti makkarin ficus, jonka elämä onkin lähtenyt ihan uuteen nousuun. Selvästi olohuoneen ikkunalauta on menestyksekäs paikka tälle viherpeukalolle kasvattaa kasvejaan. Siis niitä, joiden toivoo menestyvänkin.

Kuvia katsoessa tuli mieleen, että viherpeukalosta voisi joku päivä vaihtaa roolin myös ikkunanpesijäksi. Ei meikäläisen vahvuusaluetta kyllä sekään..

Kivaa torstai-iltaa! :-)






No comments:

Post a Comment