Powered by Blogger.

Social icons

3/15/2017

End of an era: our home for sale







Hieman yli puolen vuoden jälkeen palaan linjoille. Jotka blogiani aikoinaan seurailivat, ehkä muistavat elämänmuutokset joita kävin läpi. Viimeisin ja lopullisesti voimani vienyt oli avioeroni. Samaan aikaan aloitin uudessa duunissa, taistellen oman sisäisen tunnemyllerrykseni kanssa ja opetellen uutta arkea lillemanin kanssa. Hirveä syksy suoraan sanottuna. Mutta niinhän sitä sanotaan, mikä ei.. niin vahvistaa. Hengissä ollaan, vahvempana taas kuin koskaan. Jännä, koskahan tulee se katto vastaan. No ei ainakaan vielä. Nyt riittää myllerrykset hetkeksi, kiitos!

Tähän kotiin lillemanin kanssa viime elokuussa jäimme, ja tämä on ollut turvasatamani. Haikeana tästä nyt on luovuttava, ja aloitettava jälleen alusta, uusissa neliöissä. Noh, sehän tietää vain uutta omaa projektia keväälle, ja koska siitä alan olla jo innoissani, alkaa tässä nainen muutenkin olemaan oma itsensä, omissa nahoissaan. Hymykin on palannut kasvoille. Ah, kevät ja uudet alut! <3

Ja upeat kuvathan on ottanut Riikka Kantinkoski. Ah, kevät, uudet alut ja vanhat ystävät. Onneksi jotkut asiat eivät koskaan muutu! <3

/

After over six months and terrible divorce I'm back. Back to show you the photos from my home. It's for sale now. And I'm a bit sad about it, but looking forward the new project as well. It's time for new! <3








8 comments
8/21/2016

Hortensiat




Viikonloppukimppu valkoisia hortensioita. Näistä on kiittäminen H&M:n tyttöjä, joilta sain tämän yllätyksen oven taakse. Kiitos Christina, Tiina, Linda ja Anne. Oli suuri ilo tehdä kanssanne yhteistyötä!

Isomummuni vanha vihreä pallovaasi on hortensioille kuin tehty, ja sopivat ruokahuoneen tarjoilukärryä kaunistuttamaan. Miten kauniit kukat voivatkin ilostuttaa ja tuoda kaivattua piristystä.

/
These lovely flowers I got from H&M. Oh how I love them!


5 comments

Slow morning





Opettelu uuteen elämäntilanteeseen ottaa aikansa. Vielä en voi sanoa nauttivani täysillä omasta ajastani, mutta onhan rauhallinen sunnuntai aamu ihan mukava. Saa herätä omaa tahtiaan, laittaa aamupalaa ja nautiskella kahvista täydessä hiljaisuudessa. Kaivoin myös kasan vanhoja lehtiä seuraksi.

Leppoisaa sunnuntaita!

/
Lovely slow morning with me, myself and I..



2 comments
8/18/2016

Viherpeukalona (not)



Historiani kodin viherkasvien kanssa on yleensä toistanut samaa kaavaa: ne joiden toivoisin kasvavan ja kukoistavan, onnistun joko hukuttaa liiallisella kastelemisella tai näännyttämään liian vähällä vedellä, tai muuten vain en ole saanut kasvien feng shuita toimimaan yhteistyössä viherpeukaloni kanssa. Toisaalta omistan pari sellaistakin kasvia, joiden tahallista hävittämistäkin olen yrittänyt, mutta VUOSI toisensa jälkeen ne pirulaiset vain rehevöityvät, puskevat vihreää lehteä toisensa perään ja nauttivat meillä olostaan. Selvästikin olen tietyntyyppisten kasvien nainen, jos jaksaisin perehtyä aiheeseen, voisin olla ihan menestyksekäs äitikin niille.

Ehkä joku muistaa aikaisemmista postauksista olohuoneemme ikkunalaudalla olleen oliivipuun. Iloitsin kuinka olin saanut sen menestymään ja kuinka se selvästi oli päättänyt juurruttaa itsensä annetulle paikalleen. Noh. Kävipä niin, että pirun kirvat olivat päättäneet ihastua samaiseen paikkaan ja koko oliivipuu saastui valkoisesta, tahmeasta höytyvästä. Kotona alkoi lentelemään pieniä mustia ötököitä ja yhtäkkiä multakin oli täysi matoja. Tämä vm. kuulemma on hyvä asia, mutta ne kirvat ja se valkoinen höytyvä ei. Niinpä oliivipuu lähti hoitoon äidilleni, joka alan ammattilaisena saa sen varmasti pelastettua. Tilalle muutti makkarin ficus, jonka elämä onkin lähtenyt ihan uuteen nousuun. Selvästi olohuoneen ikkunalauta on menestyksekäs paikka tälle viherpeukalolle kasvattaa kasvejaan. Siis niitä, joiden toivoo menestyvänkin.

Kuvia katsoessa tuli mieleen, että viherpeukalosta voisi joku päivä vaihtaa roolin myös ikkunanpesijäksi. Ei meikäläisen vahvuusaluetta kyllä sekään..

Kivaa torstai-iltaa! :-)






No comments
8/17/2016

Unelmien sohva ja pieni sohvanostajan opas










Suomalainen ADEA lanseerasi Tukholman huonekalumessuilla uuden mallistonsa viime syksynä, jonka yksi johtotähti oli tämä Mr. Jones sohva. Suunnittelija Alexander Lervik sai innoituksensa sohvaan klassisesta howard-sohvasta. Itseäni kuvassa näkyvä luonnollisen värinen verhoilu ja nuo ryhdikkäät, mutta kuitenkin keveän oloiset mustat jalat olivat rakkautta ensisilmäyksellä.

Tällä hetkellä käyn vakavaa pohdintaa uudesta sohvasta ja ainakin nämä asiat ovat itsellä olleet päällimmäisenä mielessä valintakriteereitä miettiessä:

- Mihin tarkoitukseen sohva tulee? Istumiseen, löhöilyyn vai vieraiden majoittamiseen?
- Minkä kokoinen sohvan pitäisi olla, jotta istuu mahdollisesti tulevaisuudessa pienempäänkin olohuoneeseen?
- Mitä materiaalia sohvan olisi hyvä olla? Esim. helposti pestävää pellavaa vai itsensä puhdistavaa ja hengittävää villaa?
- Olisiko päällisten hyvä olla irroitettavat ja pestävät?
- Mitä odotan sohvan laadulta: sen rungolta, verhoilulta ja tyynyjen täytteeltä?
- Tehdäkö pitkäaikainen sijoitus, vai hankkia halvempi vaihtoehto jonka voi helposti taas vaihtaa esim. muuton yhteydessä?
- Mikä on hinta, jonka olen valmis maksamaan?
- Vaikuttaako sohvan valmistusmaa valintaani?

Selvää on se, että haluan ajattoman, ryhdikkään ja suht yksinkertaisen sohvan, jonka ilmettä on helppo muunnella erilaisin tekstiilein. Tässä Mr Jonesissa on moni asia kohdallaan: ulkoisten ominaisuuksiensa lisäksi sen istuinmukavuutta kehutaan poikkeukselliseksi. Se on hiottu huippuunsa ja sitä kehutaan myös jopa ylelliseksi. Mittasuhteet ovat tarkkaan mietityt ja koko vaihtoehtoja on kaksi. Lisäksi ehdoton plussa on sohvan kotimaisuus; laadukkaat materiaalit niin rungossa, täytteenä kuin verhoilussakin.

Kivahan tällaista sohvaa olisi päästä myös koeistumaan, mutta harmillisen huonosti olen onnistunut löytämään jälleenmyyjää. Toisaalta tässä sohvassa hintalappu on itselle vielä se suurin este. Ruotsalaiset verkkokaupat joista sohvan onnistuin surffailun jälkeen löytämään, myyvät tätä noin 4000 euron hintaan. Omalle kukkarolle se on sohvasta paljon, vaikka haluankin uskoa kotimaisen laadun ja huippusuunnittelun olevan ehdottomasti jokaisen euron arvoista. Tässä olisi varmasti sijoitus joka kestää aikaa ja käyttöä.

Ennustan, että tästä sohvan hankinnasta voi tulla vielä vaikeaa. :D Millaisia asioita te olette painottaneet sohvan ostossa? Pitäisikö huomioida vielä jotain muuta olennaista?

//

Just love this Mr. Jones sofa by ADEA, designer is Alexander Lervik.

Photos: Adea.fi

5 comments
8/13/2016

HEM Lift hyllyt olohuoneessa / HEM Lift shelves at the living room






Lupailin olohuoneen uudesta hyllyköstä kuvia, ja niitähän nyt tulee, mutta sillä erotuksella, että puhutaan yhden sijaan hyllyistä!

Tilasin HEM Lift hyllykön tuplaleveänä, enkä sen koommin ajatellut, että se tulee kahdessa osassa. Loppujen lopuksi se oli iloinen yllätys, koska nyt kaksi hyllyä yhdessä tai erikseen ovat paljon monikäyttöisemmät kuin vain yksi 160 cm leveä hyllykkö. En myöskään kasannut sitä vielä yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka vuoksi näyttää hieman hassulta kun kaksi erillistä hyllykköä on vain vierekkäin, mutta tämä ihan käytännön syystäkin: vaikka lilleman on ihana apuri, tuotti pieniä teknisiä haasteita saada yksin tuo ilman kaksia välirautoja kasattua. Muuten annettakoon propsit hyllykön kokoamisen helppoudesta. Ei ehkä maailmasta löydy yhtä nopeasti koottavaa huonekalua, jonka yhteenliittämiseen ei edes tarvita yhden yhtä työkalua. Hyvät hermot ja ohjevideo Youtubesta riitti. Lisäpiste, että tosiaan neljävuotiaskin pystyi touhukkaana osallistumaan. :-)

Mustat tammilevyt ovat todella laadukkaan oloiset ja painavat, mutta valitettavasti eivät riittävän painavat pitämään hyllykköä tukevana kasassa. Pelkäsin ennakkoon tuon olevan hutera ja kyllähän se sitä valitettavasti on. En muista paljonko se kestää aidosti painoa, mutta lataisi ylähyllyjä täyteen kirjoilla. Meille alunperin tämän piti tulla ruokahuoneeseen. Tämä on siis se the hyllykkö, josta tässä "ryijyn testailua ruokahuoneeseen" postauksessa kirjoitin. Niin kuitenkin kävi, että mummun ryijy sinne sai jäädä. Se sen tunnearvo ja kuinka kaunis se onkaan tumman harmaata seinää vastaan. Niin ja kiitos muuten myös teidän positiivisista äänistä sille! Hylly oli lähdössä jo paluulähetyksenä takaisin, mutta olin jo niin ihastunut  (ennen tilaustakin tehdyn pitkän pohdinnan jälkeen) siihen ja uteliaisuus sen monikäyttöisyyteen kasvoi notta pakkohan se paketti lopulta oli avata. Ja kun kokoaminenkin oli niin helppoa, niin tuossa se nyt sitten on. Mitäs te pidätte?

Tekisi mieli koklailla vielä toista moduulia keittiöön ja toista makkariin, jossa järjestys on jälleen muuttumassa, mutta toisaalta ovat niin sika hyvät tuossakin. Mutta ajan kanssa. Kunhan nyt selviää meidän jääminen vs. muuttoasia tämän asunnon suhteen lillemanin kanssa. Viikko vielä jännitellään. Kiitos muuten tsempeistänne. <3 Arka aihe, jota en todellakaan ollut ajatellut jakaa blogissa, mutta osana varmasti toipumistanikin teksti vain syntyi. Missään henkilökohtaisessa kanavassa kuten FB:ssä en ole nähnyt asiakseni huudella siitä, mutta tämä blogini on oma pakopaikkani jossa koen voivani tuulettaakin vapaammin. No niin tai näin, mutta positiiviseen suuntaan nyt otan askeleita, vaikka välillä suru ja pelko tulevasta hetkellisesti meinaa ottaakin vallan. Elämähän ei ole ohi, se vain muuttuu jälleen kerran ja muutoksessahan asuu aina myös mahdollisuuksia.

Tunnelmallista lauantai-iltaa! :-)

Ps. Insta-kisaan ehtii vielä osallistua!

//

My new shelves at the living room! 
3 comments

3/15/2017

End of an era: our home for sale







Hieman yli puolen vuoden jälkeen palaan linjoille. Jotka blogiani aikoinaan seurailivat, ehkä muistavat elämänmuutokset joita kävin läpi. Viimeisin ja lopullisesti voimani vienyt oli avioeroni. Samaan aikaan aloitin uudessa duunissa, taistellen oman sisäisen tunnemyllerrykseni kanssa ja opetellen uutta arkea lillemanin kanssa. Hirveä syksy suoraan sanottuna. Mutta niinhän sitä sanotaan, mikä ei.. niin vahvistaa. Hengissä ollaan, vahvempana taas kuin koskaan. Jännä, koskahan tulee se katto vastaan. No ei ainakaan vielä. Nyt riittää myllerrykset hetkeksi, kiitos!

Tähän kotiin lillemanin kanssa viime elokuussa jäimme, ja tämä on ollut turvasatamani. Haikeana tästä nyt on luovuttava, ja aloitettava jälleen alusta, uusissa neliöissä. Noh, sehän tietää vain uutta omaa projektia keväälle, ja koska siitä alan olla jo innoissani, alkaa tässä nainen muutenkin olemaan oma itsensä, omissa nahoissaan. Hymykin on palannut kasvoille. Ah, kevät ja uudet alut! <3

Ja upeat kuvathan on ottanut Riikka Kantinkoski. Ah, kevät, uudet alut ja vanhat ystävät. Onneksi jotkut asiat eivät koskaan muutu! <3

/

After over six months and terrible divorce I'm back. Back to show you the photos from my home. It's for sale now. And I'm a bit sad about it, but looking forward the new project as well. It's time for new! <3








8/21/2016

Hortensiat




Viikonloppukimppu valkoisia hortensioita. Näistä on kiittäminen H&M:n tyttöjä, joilta sain tämän yllätyksen oven taakse. Kiitos Christina, Tiina, Linda ja Anne. Oli suuri ilo tehdä kanssanne yhteistyötä!

Isomummuni vanha vihreä pallovaasi on hortensioille kuin tehty, ja sopivat ruokahuoneen tarjoilukärryä kaunistuttamaan. Miten kauniit kukat voivatkin ilostuttaa ja tuoda kaivattua piristystä.

/
These lovely flowers I got from H&M. Oh how I love them!


Slow morning





Opettelu uuteen elämäntilanteeseen ottaa aikansa. Vielä en voi sanoa nauttivani täysillä omasta ajastani, mutta onhan rauhallinen sunnuntai aamu ihan mukava. Saa herätä omaa tahtiaan, laittaa aamupalaa ja nautiskella kahvista täydessä hiljaisuudessa. Kaivoin myös kasan vanhoja lehtiä seuraksi.

Leppoisaa sunnuntaita!

/
Lovely slow morning with me, myself and I..



8/18/2016

Viherpeukalona (not)



Historiani kodin viherkasvien kanssa on yleensä toistanut samaa kaavaa: ne joiden toivoisin kasvavan ja kukoistavan, onnistun joko hukuttaa liiallisella kastelemisella tai näännyttämään liian vähällä vedellä, tai muuten vain en ole saanut kasvien feng shuita toimimaan yhteistyössä viherpeukaloni kanssa. Toisaalta omistan pari sellaistakin kasvia, joiden tahallista hävittämistäkin olen yrittänyt, mutta VUOSI toisensa jälkeen ne pirulaiset vain rehevöityvät, puskevat vihreää lehteä toisensa perään ja nauttivat meillä olostaan. Selvästikin olen tietyntyyppisten kasvien nainen, jos jaksaisin perehtyä aiheeseen, voisin olla ihan menestyksekäs äitikin niille.

Ehkä joku muistaa aikaisemmista postauksista olohuoneemme ikkunalaudalla olleen oliivipuun. Iloitsin kuinka olin saanut sen menestymään ja kuinka se selvästi oli päättänyt juurruttaa itsensä annetulle paikalleen. Noh. Kävipä niin, että pirun kirvat olivat päättäneet ihastua samaiseen paikkaan ja koko oliivipuu saastui valkoisesta, tahmeasta höytyvästä. Kotona alkoi lentelemään pieniä mustia ötököitä ja yhtäkkiä multakin oli täysi matoja. Tämä vm. kuulemma on hyvä asia, mutta ne kirvat ja se valkoinen höytyvä ei. Niinpä oliivipuu lähti hoitoon äidilleni, joka alan ammattilaisena saa sen varmasti pelastettua. Tilalle muutti makkarin ficus, jonka elämä onkin lähtenyt ihan uuteen nousuun. Selvästi olohuoneen ikkunalauta on menestyksekäs paikka tälle viherpeukalolle kasvattaa kasvejaan. Siis niitä, joiden toivoo menestyvänkin.

Kuvia katsoessa tuli mieleen, että viherpeukalosta voisi joku päivä vaihtaa roolin myös ikkunanpesijäksi. Ei meikäläisen vahvuusaluetta kyllä sekään..

Kivaa torstai-iltaa! :-)






8/17/2016

Unelmien sohva ja pieni sohvanostajan opas










Suomalainen ADEA lanseerasi Tukholman huonekalumessuilla uuden mallistonsa viime syksynä, jonka yksi johtotähti oli tämä Mr. Jones sohva. Suunnittelija Alexander Lervik sai innoituksensa sohvaan klassisesta howard-sohvasta. Itseäni kuvassa näkyvä luonnollisen värinen verhoilu ja nuo ryhdikkäät, mutta kuitenkin keveän oloiset mustat jalat olivat rakkautta ensisilmäyksellä.

Tällä hetkellä käyn vakavaa pohdintaa uudesta sohvasta ja ainakin nämä asiat ovat itsellä olleet päällimmäisenä mielessä valintakriteereitä miettiessä:

- Mihin tarkoitukseen sohva tulee? Istumiseen, löhöilyyn vai vieraiden majoittamiseen?
- Minkä kokoinen sohvan pitäisi olla, jotta istuu mahdollisesti tulevaisuudessa pienempäänkin olohuoneeseen?
- Mitä materiaalia sohvan olisi hyvä olla? Esim. helposti pestävää pellavaa vai itsensä puhdistavaa ja hengittävää villaa?
- Olisiko päällisten hyvä olla irroitettavat ja pestävät?
- Mitä odotan sohvan laadulta: sen rungolta, verhoilulta ja tyynyjen täytteeltä?
- Tehdäkö pitkäaikainen sijoitus, vai hankkia halvempi vaihtoehto jonka voi helposti taas vaihtaa esim. muuton yhteydessä?
- Mikä on hinta, jonka olen valmis maksamaan?
- Vaikuttaako sohvan valmistusmaa valintaani?

Selvää on se, että haluan ajattoman, ryhdikkään ja suht yksinkertaisen sohvan, jonka ilmettä on helppo muunnella erilaisin tekstiilein. Tässä Mr Jonesissa on moni asia kohdallaan: ulkoisten ominaisuuksiensa lisäksi sen istuinmukavuutta kehutaan poikkeukselliseksi. Se on hiottu huippuunsa ja sitä kehutaan myös jopa ylelliseksi. Mittasuhteet ovat tarkkaan mietityt ja koko vaihtoehtoja on kaksi. Lisäksi ehdoton plussa on sohvan kotimaisuus; laadukkaat materiaalit niin rungossa, täytteenä kuin verhoilussakin.

Kivahan tällaista sohvaa olisi päästä myös koeistumaan, mutta harmillisen huonosti olen onnistunut löytämään jälleenmyyjää. Toisaalta tässä sohvassa hintalappu on itselle vielä se suurin este. Ruotsalaiset verkkokaupat joista sohvan onnistuin surffailun jälkeen löytämään, myyvät tätä noin 4000 euron hintaan. Omalle kukkarolle se on sohvasta paljon, vaikka haluankin uskoa kotimaisen laadun ja huippusuunnittelun olevan ehdottomasti jokaisen euron arvoista. Tässä olisi varmasti sijoitus joka kestää aikaa ja käyttöä.

Ennustan, että tästä sohvan hankinnasta voi tulla vielä vaikeaa. :D Millaisia asioita te olette painottaneet sohvan ostossa? Pitäisikö huomioida vielä jotain muuta olennaista?

//

Just love this Mr. Jones sofa by ADEA, designer is Alexander Lervik.

Photos: Adea.fi

8/13/2016

HEM Lift hyllyt olohuoneessa / HEM Lift shelves at the living room






Lupailin olohuoneen uudesta hyllyköstä kuvia, ja niitähän nyt tulee, mutta sillä erotuksella, että puhutaan yhden sijaan hyllyistä!

Tilasin HEM Lift hyllykön tuplaleveänä, enkä sen koommin ajatellut, että se tulee kahdessa osassa. Loppujen lopuksi se oli iloinen yllätys, koska nyt kaksi hyllyä yhdessä tai erikseen ovat paljon monikäyttöisemmät kuin vain yksi 160 cm leveä hyllykkö. En myöskään kasannut sitä vielä yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka vuoksi näyttää hieman hassulta kun kaksi erillistä hyllykköä on vain vierekkäin, mutta tämä ihan käytännön syystäkin: vaikka lilleman on ihana apuri, tuotti pieniä teknisiä haasteita saada yksin tuo ilman kaksia välirautoja kasattua. Muuten annettakoon propsit hyllykön kokoamisen helppoudesta. Ei ehkä maailmasta löydy yhtä nopeasti koottavaa huonekalua, jonka yhteenliittämiseen ei edes tarvita yhden yhtä työkalua. Hyvät hermot ja ohjevideo Youtubesta riitti. Lisäpiste, että tosiaan neljävuotiaskin pystyi touhukkaana osallistumaan. :-)

Mustat tammilevyt ovat todella laadukkaan oloiset ja painavat, mutta valitettavasti eivät riittävän painavat pitämään hyllykköä tukevana kasassa. Pelkäsin ennakkoon tuon olevan hutera ja kyllähän se sitä valitettavasti on. En muista paljonko se kestää aidosti painoa, mutta lataisi ylähyllyjä täyteen kirjoilla. Meille alunperin tämän piti tulla ruokahuoneeseen. Tämä on siis se the hyllykkö, josta tässä "ryijyn testailua ruokahuoneeseen" postauksessa kirjoitin. Niin kuitenkin kävi, että mummun ryijy sinne sai jäädä. Se sen tunnearvo ja kuinka kaunis se onkaan tumman harmaata seinää vastaan. Niin ja kiitos muuten myös teidän positiivisista äänistä sille! Hylly oli lähdössä jo paluulähetyksenä takaisin, mutta olin jo niin ihastunut  (ennen tilaustakin tehdyn pitkän pohdinnan jälkeen) siihen ja uteliaisuus sen monikäyttöisyyteen kasvoi notta pakkohan se paketti lopulta oli avata. Ja kun kokoaminenkin oli niin helppoa, niin tuossa se nyt sitten on. Mitäs te pidätte?

Tekisi mieli koklailla vielä toista moduulia keittiöön ja toista makkariin, jossa järjestys on jälleen muuttumassa, mutta toisaalta ovat niin sika hyvät tuossakin. Mutta ajan kanssa. Kunhan nyt selviää meidän jääminen vs. muuttoasia tämän asunnon suhteen lillemanin kanssa. Viikko vielä jännitellään. Kiitos muuten tsempeistänne. <3 Arka aihe, jota en todellakaan ollut ajatellut jakaa blogissa, mutta osana varmasti toipumistanikin teksti vain syntyi. Missään henkilökohtaisessa kanavassa kuten FB:ssä en ole nähnyt asiakseni huudella siitä, mutta tämä blogini on oma pakopaikkani jossa koen voivani tuulettaakin vapaammin. No niin tai näin, mutta positiiviseen suuntaan nyt otan askeleita, vaikka välillä suru ja pelko tulevasta hetkellisesti meinaa ottaakin vallan. Elämähän ei ole ohi, se vain muuttuu jälleen kerran ja muutoksessahan asuu aina myös mahdollisuuksia.

Tunnelmallista lauantai-iltaa! :-)

Ps. Insta-kisaan ehtii vielä osallistua!

//

My new shelves at the living room! 
Older Posts Home